Tarkastelin pro gradu -tutkimuksessani ammatillisen koulutuksen opettajien työssään kokemaa innostusta. Tutkimukseeni osallistui 103 ammatillisen koulutuksen opettajaa. Tutkimukseni on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun yliopiston julkaisutietokannassa http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201706022383 . Lämmin kiitos kaikille tutkimukseeni osallistuneille opettajille, sekä kyselylinkkiä eteenpäin välittäneille henkilöille. Toinen maisteritutkintoni on todistuksen noutamista vaille valmis.
Opettajan innostuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia opiskelijoiden motivaatioon ja oppimistuloksiin sekä opettajan omaan hyvinvointiin. Muilla toimaloilla työn imun on todettu parantavan organisaation tuloksellisuutta. Siksi innostus on mielenkiintoinen aihe myös ammatillisessa koulutuksessa, jossa tulevaisuudessa on toimittava yhä tehokkaammin ja tuloksellisemmin. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, kuinka innostuneiksi ammatillisen koulutuksen opettajat kokevat itsensä työssään, miten innostus opettajien oman kokemuksen mukaan ilmenee ja minkälaisten tekijöiden opettajat kokevat innostukseensa vaikuttavan.
Tutkimukseni mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat olivat erittäin innostuneita työstään. Innostus ilmeni opettajien kokemuksen mukaan haluna kehittää omaa työtä, opetusta ja omaa osaamista. Lisäksi innostuksen koettiin ilmenevän työhön panostamisena ja aikaansaamisena sekä myönteisinä tunteina työssä.
Opettajien innostusta vahvistivat ja heikensivät osittain samat asiat. Opiskelijat, työyhteisön vuorovaikutus ja ilmapiiri voivat sekä heikentää että edistää innostumista. Innostuksen mahdollistajina opettajat kokivat eriyisesti työn sisältöön ja luonteeseen liittyvät voimavarat, kuten autonomian, työn haasteellisuuden ja monipuolisuuden, työssä onnistumisen ja työstä saadun palautteen. Myös kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuudet lisäsivät opettajien innostusta.
Ammatillisen koulutuksen haasteellinen tilanne koettiin haasteena myös innostukselle. Koulutusleikkaukset, säästöt ja muutokset loivat epävarmuutta ja tuntuivat arkityössä mm. resurssien puutteena. Heikoksi koetulla esimiestyöllä ja johtamisella sekä organisaatiotason toimimattomilla käytännöillä oli myös merkittävä vaikutus innostuksen heikentymiseen.
.
Tulokseni osoittivat opettajien innostuksen ilmenevän tavoilla, jotka sopivat hyvin ammatillisen koulutuksen ajankohtaisiin tavoitteisiin kuten kehittämismyönteisyys ja opiskelijalähtöinen toiminta. Opettajan innostuksen kannalta keskeistä näyttää olevan onnistuminen opiskelijatyössä. Siksi siinä onnistumisen edellytykset on tärkeä varmistaa myös resurssien niukentuessa. Vuorovaikutus, kollegiaalinen tuki ja yhdessä tekeminen voivat auttaa innostumaan ja onnistumaan arjessa. Myös esimiehet ja johto voivat osaltaan olla mahdollistamassa opettajien innostusta. Avainasemassa ovat tuki, luottamus ja arvostus, autonomia sekä kehittämisen ja kehittymisen mahdollistaminen.
.
Tulokseni osoittivat opettajien innostuksen ilmenevän tavoilla, jotka sopivat hyvin ammatillisen koulutuksen ajankohtaisiin tavoitteisiin kuten kehittämismyönteisyys ja opiskelijalähtöinen toiminta. Opettajan innostuksen kannalta keskeistä näyttää olevan onnistuminen opiskelijatyössä. Siksi siinä onnistumisen edellytykset on tärkeä varmistaa myös resurssien niukentuessa. Vuorovaikutus, kollegiaalinen tuki ja yhdessä tekeminen voivat auttaa innostumaan ja onnistumaan arjessa. Myös esimiehet ja johto voivat osaltaan olla mahdollistamassa opettajien innostusta. Avainasemassa ovat tuki, luottamus ja arvostus, autonomia sekä kehittämisen ja kehittymisen mahdollistaminen.
