Opiskelijan kohtaaminen

Kohtaamisesta kaikki alkoi…


Kohtaaminen on se juttu, minkä vuoksi olen nykyisessä tehtävässäni. Tunnustan, etten pari vuotta Luovissa työskennelleenä edes tiennyt, mitä asiantuntijapalvelut ovat, kun sain mahdollisuuden aloittaa koulutussuunnittelijan tehtävässä. Ennen työhaastatteluun menoa kuuntelin Erkkaa verkossa -luennon, jonka piti silloinen esimieheni, Lea Veivo piti aiheesta opiskelijan kohtaaminen. Luennon aikana syttyi lamppu. Tästäkö on kyse? Näin juuri minä ajattelen ja näin juuri olen työssäni ohjaavana kouluttajana pyrkinyt toimimaan! Eikö tämä olekaan itsestään selvä asia jokaiselle opettajalle?  Voisiko ajatuksistani olla iloa myös muille? 

Jokainen opetus- tai ohjaustyötä tekevä on omaksunut jonkinlaisen toimintafilosofian, käyttöteorian, jonka mukaan työtään tekee. Opettajankoulutuksessa on tutustuttu erilaisiin oppimiskäsityksiin, joiden pohjalta jokainen on omaa ajatteluaan reflektoinut. Arjessa syntyjä syviä tulee harvemmin miettineeksi, ja suuri osa tietoa, taitoa ja kokemusta karttuu hiljaisen tiedon varastoon. Omista periaatteista voi myös joutua tinkimään organisaation ohjeiden tai vaikkapa taloudellisten resurssien puutteessa.


Mitä ajattelen kohtaamisesta?

Olen tehnyt opetustyötä vuodesta 2005 aikuiskoulutuksen parissa. Pääasiallisesti olen toiminut ohjaavan ja valmentavan koulutuksen parissa. Se tarkoittaa, että koulutusten tavoitteena oli esimerkiksi ammatinvalinnan ja urasuunnittelun selkiinnyttäminen, työnhakuvalmiuksien parantaminen sekä itsetuntemuksen ja elämänhallinnan vahvistaminen. Opiskelijan tilanne otettiin kokonaisvaltaisesti huomioon, ja pyrittiin löytämään sillä hetkellä tärkeimmät ratkaistavat asiat suhteessa tavoitteisiin. Kokonaisvaltainen lähestymistapa onkin keskeinen toimintaperiaate omassa työssäni - oli tehtävä mikä hyvänsä. Kysymys on maalaisjärjen käytöstä, parhaansa tekemisestä, "sisäisestä yrittäjyydestä" ja monta kertaa myös inhimillisyydestä. Jos jollakin tavalla voin auttaa ihmistä, mikä estää minua toimimasta? Toimenkuva? Työaika? Ei kuulu minulle -henki?

Toinen asia, jonka kouluttajan työn kautta olen sisäistänyt, on jokaisen ihmisen arvostaminen, ilman ennakkoluuloja. Ihmisen työmarkkina-asema, koulutustausta tai ulkomuoto ei kerro ihmisen sisimmästä. Jos et ole valmis riisumaan ennakkoluuloja ja olettamuksia, et koskaan voi aidosti kohdata ihmistä. Jälkeenpäin ajatellen, kun "ympyrät" ovat muuttuneet monella tavalla, voin edelleen todelta, että parhaat kohtaamiset ja aidoimmat ihmiset olen tavannut jollakin tavalla "huono-osaisten" joukossa. Sydämen viisaus ja kauneus ovat asioita, joita et päällepäin näe. Näet vasta kun uskallat aidosti kohdata ihmisen. Ihmisten kohtaamisessa lisäät myös omaa ymmärrystäsi. Sitä jokainen ihmisten kanssa työskentelevä tarvitsee.

Kolmannen kohtaamisen kulmakiven ovat opettaneet minulle opiskelijani. Koulutuspalautteen kautta minulle on kirkastunut, että kun itse uskoo työhön, jota tekee, ihmisiin joiden kanssa sitä tekee ja on aidosti innostunut, innostaa ja voimaannuttaa se myös muita. Innostunut ja innostava työote edellyttää, että omassa työssään löytää sisäisen motivaation. Se voi syntyä työn arvokkaista päämääristä, ihmisten onnistumisista tai hyvästä työporukasta, mutta tärkeintä on, että se on olemassa. Mielestäni kenenkään ei pidä suostua tekemään työtä, joka harmittaa. Erityisesti, jos työ on ihmissuhdetyötä. Jokaisella on vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.

Vaikka en enää tee opiskelijatyötä, sisäinen motivaationi kumpuaa innostuksesta, innostumisesta ja arvokkaista päämääristä. Teen työtä välillisesti kaikkien Suomen nuorten puolesta - omalla pienellä panoksellani. Haluan, että koulu on jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä ja innostava paikka. Se ei ole mahdollista, jos se ei ole innostava paikka opettajien ja muun henkilöstön työskennellä. Siksi puhun mielelläni koulujen kehittämisestä organisaatioina. Jos haluamme olla oppimisen edelläkävijöitä, meidän on oltava edelläkävijöitä myös organisaationa ja systeeminä. Mieleeni tulee, voisivatko myös erityisopettajat olla uudenlaisen toimintakulttuurin edelläkävijöitä ja muutosagentteja…

Kohtaamisen ilosanomaa eteenpäin

Kohtaamisen taitoja tarvitaan. Kaikki lähtee kuitenkin opettajasta itsestään. Millainen minä olen kohtaajana? Mitkä ovat arvoni ja asenteeni? Minkälainen on oma tapani kohdata, ohjata ja olla vuorovaikutuksessa?

Näihin kysymyksiin olen yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa kehittänyt erilaisia koulutustuotteita sekä kirjoittanut kohtaamisesta. Voit tutustua niihin seuraavista linkeistä:

Erilaisuuden kohtaaminen -koulutusesite
Näkökulmia erilaisuuteen -verkkoluento/esittelyvideo
Kaikki alkaa kohtaamisesta blogikirjoitus


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.