5. HOJKS yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa

Erot ammatilliseen erityisoppilaitokseen

Keskeiset erot erityisoppilaitoksen ja yleisen oppilaitoksen välillä liittyvät HOJKSiin sekä rahoituksen määräytymiseen.

1.8.2015 lähtien määräykset henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) muuttuivat. HOJKSiin tulee liittää päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä millä perusteella opetus annetaan erityisopetuksena. Tämä koskee vain yleisiä ammatillisia oppilaitoksia, ei erityisoppilaitoksia.

Erityisopiskelijoista saatava rahoitus on noin puolitoistakertainen verrattuna muihin opiskelijoihin. Siten HOJKS tuo oppilaitokselle lisäresurssia, jonka turvin opiskelijalle voidaan järjestää erityistä tukea.

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091766

4 §
Kaikkien koulutusalojen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhintaa korotetaan erityisopetuksessa 47 prosenttia.
.

HOJKS-prosessi

Tutustuin erityisopetukseen ja HOJKS-prosessiin Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä yksilöllisen opettajan eli yksilön laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Tutustuin yksilön erityisopetuksen suunnitelmaan, jossa on ohjeistettu ja kuvattu erityisopetuksen tarpeen selvittäminen, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden nimeäminen, HOJKSin laatiminen, arviointi sekä erityisopetuksen seuranta, arviointi ja kehittäminen. Haukiputaan yksikössä erityisopetuksen kehittämisestä vastaa erityisopetuksen tiimi, johon kuuluvat yksilöllinen opettaja, opinto-ohjaaja, koulutuspäällikkö sekä eri alojen erityisopetuksesta vastaavat opettajat.

Yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa HOJKSin laadinta on yleensä ryhmänohjaajan ja erityisopettajan vastuulla. Syksyllä, uusien opiskelijoiden aloittaessa, on tärkeää mahdollisimman nopeasti tunnistaa ne opiskelijat, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Tässä avainasemassa ovat HOPS-keskustelut, jossa kartoitetaan opiskelijan vahvuuksia, tavoitteita sekä mahdollisia tuen tarpeita. Keskustelu helpottaa myös opiskelijaan tutustumista: opiskelijan kohtaaminen ja huomioiminen yksilönä on tärkeää opintojen onnistumisen kannalta.

Jokainen aloittava opiskelija Haukiputaan yksilössä tekee luki-seulan tai vastaavan, matematiikan lähtötasotestin sekä oppimistyylitestin. Myös ammatillisia valmiuksia on mahdollista selvittää alakohtaisilla tehtävillä. Näistä voidaan saada viitteitä mahdollisista oppimisen pulmista. Myös yksikössä toteutettava nivelvaiheen tiedonsiirtopäivä varmistaa tuen jatkumisen peruskoulusta toiselle asteelle.

Myös opiskelija itse kirjaa Wilman HOPSiin esim. harrastuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Opinto-ohjaajan tunneilla tehdään erilaisia kartoituksia. Mielestäni olisi tärkeää, että opskelijaa autettaisiin myös vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa. Nuorella ei ole välttämättä käsitystä siitä, missä hän on hyvä, ja miten vahvuuksia voisi opinnoissa ja työllistymisessä hyödyntää. Luonteenvahvuudet yksi tapa tunnistaa vahvuuksia. Sivuilla http://www.viacharacter.org löytyy sekä aikuisille että nuorille tarkoitetut luonteenvahvuustestit, myös eri kieliversioina. Testin voi siis tehdä vaikka englannin tunnilla. Yksinkertaisimmillaan erilaiset sanalistat auttavat nimeämään omia vahvuuksia. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että kaikki koulun opettajat ja ohjaajat tuovat aktiivisesti esiin pieniäkin asioita, joissa nuori onnistuu arjessa. Välitön, konkreettinen ja aito palaute antaa tukea ammattilaisena ja ihmisenä kasvamiseen

Alkukartoitusten ja HOPS-keskustelujen jälkeen valmistellaan osastoittain HOJKS-esitykset osaamisalojen palavereihin, joissa mukana ovat kaikki opettajat ja OHR. Näissä kokouksissa päätetään keskustellen lopulliset esitykset erityisopiskelijaksi nimeämisestä. Nimeämistä tehdään kuitenkin koko opiskelun ajan. Ryhmänohjaajan vastuulla ovat sekä HOJKS-esitykset että niistä keskusteleminen opiskelijan ja huoltajan kanssa. Ryhmänohjaaja vastaa yhdessä ervan kanssa myös siitä, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ja että tuki kirjataan HOJKSiin.

Tuki opiskelijalle

HOJKsiin kirjataan, miten opiskelijan tuen tarve näyttäytyy opiskelun arjessa ja minkälaista tukea opiskelija käytännössä tarvitsee. Parhaimmillaan opiskelijan tuki toteutuu osana arjen monipuolista pedagogiikkaa. Ohjaajia toimii useilla koulutusaloilla. Erityisopettajan yksilöllinen opetus voi tulla kysymykseen, jos opiskelijan on hankala opiskella suuressa ryhmässä tai hän tarvitsee asioiden omaksumiseen enemmän aikaa. Haukiputaan yksikössä yksilöllinen opetus toteutuu Oppipajassa, jonka toiminnasta vastaa erityisopettaja. Opiskelija voi tulla YTO-tuntien aikana tekemään tehtäviä Oppipajalle, jossa hän voi saada yksilöllistä ohjausta. Oppipajalla voi tehdä myös rästiin jääneitä kokeita tai tehtäviä. Oppipaja tukee ensisijassa YTO-aineiden opiskelua, siksi keskeistä on yhteistyö YTO-opettajien ja erityisopettajan kesken. Oppipajassa mahdollistuu myös luotettavan aikuisen kohtaaminen, jonka kanssa voi selvitellä myös muita opintoihin liittyviä asioita.

Muita yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa käytettävissä olevia tukimuotoja ovat esimerkiksi itsenäinen opiskelu, opiskeluajan muuttaminen, ohjeiden osittaminen, ohjaajan tuki tai ohjauskeskustelut, Myös samanaikaisopetus on laajasti käytössä. Se mahdollistaa opetuksen erityttämisen erilaisille oppijoille parhaiten sopivaksi. Tarvittaessa osaamistavoitteita voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei tukitoimista huolimatta saavuta T1-tason tavoitteita.

Työssä oppimaan

Useimmille nuorille on tärkeää päästä tekemään mahdollisimman pian sitä työtä, mitä on tullut opiskelemaankin. Monissa paikoissa opintoja on pyritty työvaltaistamaan, eli että YTO-aineet opetetaan integroituina ammattiaineisiin, Työelämälähtöisyys tarkoittaa sitä, että opiskellaan aitoja työelämän työprosesseja, ei irrallisia tehtäviä, joiden yhteyttä työhön on vaikea hahmottaa. Haasteita ammatillisen oppilaitoksen näkökulmasta aiheuttaa varmasti se, että opiskelijoiden lähtötaso esim. matematiikassa vaihtelee. Jos opiskelija ei esimerkiksi osaa prosenttilaskua, on vaikeaa lähteä suoraan käsittelemään esimerkiksi kampaamon arvonlisäveroa.

Työssäoppiminen voi olla erityisopiskelijalle näytön paikka, jossa hän pääsee käytännön töiden pariin. Toisaalta, jos koulussa on ollut hankala käydä säännöllisesti, voi työssäoppiminen loppua lyhyeen. Erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjauksessa korostuu avoimuus myös työnantajan suuntaan. Yhdessä opiskelijan kanssa tulisi työnantajalle kertoa tarpeellinen tieto opiskelijan haasteista ja tavoitteista jaksolle. Joissakin tapauksissa erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisen tarvitaan lisäresurssia opettajalle. Myös hyvät työssäoppimispaikat, joissa huomioidaan tukea tarvitsevat opiskelijat, ovat kullanarvoisia. Niitä voi saada vain opettajan ja muun henkilöstön pitkäjänteisellä ja luottamuksellisella työelämäyhteistyöllä.

Työssäoppimisjakson yhteydessä toteutetaan ammattiosaamisen näytöt. Opettaja varmistuu siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet näyttöön. Erityisopiskelijan kohdalla tarvitaan usein huolellista suunnittelua näytön onnistumiseksi, ja tässä voi erityisopettaja olla apuna.