3. HOJKS prosessi Luovissa

HOJKSista, kuten kaikesta muustakin, on Luovissa laadittu yksityiskohtainen prosessikuvaus ja siihen liittyvä kattava ohjeistus, joka on koko henkilöstön saatavilla intrassa eli "Satamassa".

Luovissa päävastuussa HOJKS-prosessin toteutumisesta ja seurannasta on luokanvalvoja.  Opiskelijan (alaikäisellä myös huoltajien) osallisuus HOJKSin laadinnassa ja toteuttamisessa on tärkeää. Lisäksi HOJKSin laadintaan osallistuvat opiskelijan moniammatilliseen tukiverkostoon kuuluvat toimijat tarpeen mukaan. Luovissa HOJKS ja HOPS laaditaan Primus/Wilma opiskelijahallintojärjestelmään. HOJKS-prosessissa huomioidaan myös salassapito

Vaikka rahoittaja edellyttää tarkkaa dokumentaatiota rahoituksen perustaksi, korostetaan Luovissa, että kaikkein tärkeintä on arjessa tapahtuva toiminta, joka vie opiskelijan opintopolkuja eteenpäin.

 

Opintojen alussa

Luovissa HOJKS-prosessi alkaa uuden opiskelijan tietoihin tutustumalla. Luokanvalvoja sekä opiskelijahyvinvoinnin yhteyshenkilö tutustuvat koulutuskokeilun/opiskelijavalinnan yhteydessä kerättyihin tietoihin opiskelijarekisterissä sekä hakuasiakirjoihin, kuten siirto-HOJKS.
Varsinainen HOJKS-työskentely käynnistyy opintojen alettua opiskelijaan tutustumisella ja alkutilanteen kartoittamisella. Alkutilanteen kartoitukseen sisältyy toimintakyvyn, opiskeluvalmiuksien ja aiemmin hankitun osaamisen arvioiminen. Se on osa HOJKS:n ja HOPS:n laadintaa. Alkutilanteen kartoittamisessa käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi hakuasiakirjojen ja lausuntojen tarkastelu, opiskelu- ja työhistorian tarkastelu, erilaiset oppimisvalmiuksia arvioivat kartoitukset sekä keskustelut ja havainnointi.

"Lähtökohta on aina alkutilanteen kartoitus: miten päästään kohti maalia. Tavoitteita asetetaan sekä pitkälle että lyhyelle aikavälille."

Ryhmässä tapahtuvan työskentelyn sekä henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen avulla luokanvalvoja ja ohjaaja perehdyttävät ja osallistavat opiskelijan HOJKS-työskentelyyn ja alkavat arvioida opiskelijan pedagogisen tuen tarvetta. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi ohjauksen ja pedagogisen tuen arviointityökalua, Ruoria. Erityisopetuksen 1.8.2015 uudistunut määritelmä painottaa pedagogista tukea ja moniammatillisuutta. Erityisopetuksessa pedagoginen tuki on keskeistä.

Luokanvalvojan ja opiskeluhyvinvoinnin yhteyshenkilön toimesta käynnistetään myös tarvittavien  tukitoimien määrittäminen ja HOJKS-yhteistyö sekä sovitaan HOJKS-neuvotteluista. Samalla käynnistettään henkilökohtainen opiskelusuunnittelu yhdessä opiskelijan ja opinto-ohjaajan kanssa. Siihen liittyy esimerkiksi aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä mukauttamistarpeen arvioiminen. Näistä on Luovissa erillinen ohje.

Ensimmäinen HOJKS neuvottelun tavoitteena on opiskelun tavoitteiden, pedagogisen tuen ja muiden tukitoimien sekä verkostoyhteistyön määritteleminen. Seuraavissa neuvotteluissa lisäksi arvioidaan HOJKSin ja HOPSin toteutumista ja päivitetään niitä tarvittaessa. Ensimmäinen versio HOJKS-asiakirjasta laaditaan viimeistään 5 viikon kuluessa opintojen aloittamisesta, ja 6 viikon kuluttua ne tarkistetaan ja vahvistetaan koulutuksen esimiehen allekirjoituksella. Virallisesti HOJKS on olemassa vasta tämän jälkeen. Allekirjoitetut HOJKSit arkistoidaan. 

HOJKS seuranta ja arviointi

HOJKS on ennen kaikkea elävä asiakirja, jonka tulee ohjata toimintaa arjessa. Tärkeällä sijalla on opiskelijan osallisuuden tukeminen kaikissa opintojen vaiheissa. Opiskelijan kanssa keskustellaan opintojen mutta myös muiden elämänalueiden tavoitteista sekä jatkosuunnitelmista HOJKS-neuvotteluissa. Nämä tavoitteet kirjataan HOJKSiin ja HOPSiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan HOJKS-neuvotteluissa sekä opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa.

Luokanvalvoja vastaa myös muun opiskelijan kanssa toimivan henkilöstön perehdyttämisestä HOJKSin mukaiseen toimintaan. Mukana on myös opiskelijahyvinvoinnin vastuuhenkilö sekä moniammatillisen verkoston jäsenet. HOJKSia myös arvioidaan säännöllisesti, ja keskeisellä sijalla on opiskelijan antama palaute. Tärkeä on arvioida myös opiskelijan kokemusta, esim. miten hän on kokenut toiminnan, onko henkilöstö noudattanut aikatauluja, toimintaohjeita jne. HOJKSin toteutuminen ja päivittäminen tarkistetaan aina laskentapäivien yhteydessä syys- ja tammikuussa.
Luovissa on myös käytössä sisäinen HOJKS-auditointi, joka toteutetaan vertaisarvioinnin periaatteilla. Se on osa Luovin laadunhallintaa. Lisäksi opiskelijat antavat palautetta erilaisten kyselyjen kautta.

Opintojen päättyessä

Opintojen päättymisvaiheessa opiskelijan (ja huoltajan ) kanssa käydään HOJKS-neuvottelu, jossa arvioidaan opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, HOJKSin toteutumista sekä jatkosuunnitelmia. Samalla kartoitetaan opiskelijan työllistymisessä tai jatkosijoittumisessa tarvitsema ohjaus ja tuki. Luovissa työelämäohjauspalvelut (työhönvalmentaja) on käytössä vielä ½ vuotta valmistumisen jälkeen. 

 HOJKS ja HOPS allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista toinen jää opiskelijalle ja toinen Luoville. Asiakirjat arkistoidaan.

Luovin opiskelija-asiainpäällikkö Riina Karvonen kuvaa HOJKSia seuraavasti:

Mikä on HOPS?

HOPS eli henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on osa HOJKSia. Se on opiskelijakohtainen suunnitelma tutkinnon tai koulutuksen toteuttamisesta. Luovissa on haluttu ennakoida ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutoksia. Uudistusten myötä puhutaan henkilökohtaistamissuunnitelmasta, johon sisältyvät myös HOPS ja HOJKS. Luovin prosesseissa tämä on jo pyritty ottamaan huomioon, mikä tarkoittaa, että HOPS ja HOPS käsitellään yhdessä.

Opintojen päättövaiheessa HOPS konkretisoituu kuvaukseksi opiskelijan yksilöllisestä opintopolusta. HOPSista  selviää

 • mitkä ovat opiskelijan koulutuksen/tutkinnon osakohtaiset osaamistavoitteet/ ammattitaitovaatimukset: henkilökohtaiset, mukautetut vai tutkinnon perusteen mukaiset
 • mitä valintoja opiskelija on tehnyt (osaamisala, valinnaiset ja vapaasti valittavat osat)
 • milloin, miten  ja missä oppiminen tapahtuu (opintojen sijoittuminen, oppimisympäristöt, menetelmät)
 • mahdolliset erityiset opiskelujärjestelyt (§ 21 mukaiset)
 • osaamisen tunnustamisen vaikutukset opiskeltaviin sisältöihin ja opiskeluaikaan
 • miten oppiminen on edennyt suhteessa tavoitteisiin (oppimisen arviointi)
 • mitä opiskelija osaa (osaamisen arviointi, ammattiosaamisen näytöt)
 • missä työpaikalla tapahtunut oppiminen on toteutunut ja kuinka paljon sitä osaamispisteinä on