2. HOJKSin merkitys

Työväline ja elävä asiakirja

HOJKS on työväline, jota käytetään opetuksen ja oppimisen suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa.

HOJKSin "sisällysluettelon" määrittää lainsäädäntö, jota koulutuksenjärjestäjän ohjeistus täydentää. 1.8.2015 uudistuneen uudistuneen lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän päättää opetussuunnitelmassaan
  • erityisopetuksen järjestämiseen liittyvistä yleisistä periaatteista
  • HOJKSin laadinnan periaatteista ja menettelytavoista (miten opiskelijan tuen tarve tunnistetaan, miten HOJKS laaditaan ja miten suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista seurataan ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa)
  • miten henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) liitetään HOJKS ja miten erityisopetus näkyy HOPSissa
  • miten erityisopetuksen antamisesta päätetään
  • millaista pedagogista tukea opiskelijoille annetaan, ja millaisia erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä toteutetaan
  • ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden, opetuksen ja arvioinnin mukauttamisen periaatteet ja käytännöt
  • yhteistyötahoista sekä opiskelijoille tarjottavista tuki- ja asiantuntijapalveluista

HOJKSin tavoitteet ovat
 1. mahdollistaa opiskelijan oppiminen, oppimaan ohjaaminen ja opiskelijapalveluiden suunnitelmallinen toteuttaminen, seuranta ja arviointi
 2. arvioida oppimiselle ja jatkosijoittumiselle asetettuja tavoitteita, sisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä, opiskelijapalveluita ja muita palvelu- ja tukitoimia sekä oppimiseen käytettävää aikaa ja arviointia yksilöllisestä näkökulmasta
 3. vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia HOJKS-työskentelyssä
 4. tuottaa tietoa opiskelijatilastointiin, kuten ammatillisen erityisopetuksen peruste ja opiskelijaluokitus.

HOJKSin merkitys opiskelijalle on mahdollistaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. HOJKS toimii myös käytännön opiskelussa tavoitteiden jäsentämisen ja pilkkomisen apuna. HOJKS mahdollistaa säännöllisen palautteen saamisen sekä auttaa opiskelijaa motivoitumaan ja sitoutumaan omiin opintoihinsa. Huoltajien näkökulmasta HOJKS on eräänlainen työväline yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa.

Myös oppilaitoksen näkökulmasta HOJKS on työväline pedagogiseen suunnitteluun sekä moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön. HOJKSin avulla erilaiset palvelut ja tukimuodot muodostavat kokonaisuuden.

HOJKS rahoituksen perusteena

Rahoitus määräytyy erityisoppilaitoksessa siten, että tilastointipäivänä opiskelijat sijoitetaan vaativuusluokkaan (89, 82, 81) sen mukaan, mikä on erityisopetuksen järjestämisen syy ja mitä erityisiä opetus- ja opiskeluhuollon palveluja opiskelija HOJKS:n mukaan opetuksen järjestäjän kustantamana saa​. Rahoitus porrastetaan näiden vaativuusluokkien mukaan.

Yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa erityisopiskelijasta saatu rahoitus on 1,47-kertainen.
Lähde: Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009)


Erityisopetuksen peruste eli opiskelijaluokitus

Opiskelijan luokituksessa noudatetaan tilastokeskuksen koodausta erityisopetuksen perusteesta ja Opetushallituksen ohjeistusta opiskelijan luokitusperusteista ​

Luovin ohjeistuksen mukaan jokaisen opiskelijan kohdalla käydään läpi läsnäolo, opiskelijan erityisopetuksen peruste​, HOJKS:n toteutumisen arviointi (opintojen eteneminen) sekä oppilaitoksen tarjoamien ja toteuttamien yksilöllisten palvelujen ja opetusjärjestelyjen määrä, kesto ja resursointi eli luokitusperuste​. HOJKSin laatimisessa tulee olla huolellinen, koska rahoitus voidaan periä takaisin ellei suunnitelmaan kirjattuja asioita ole toteutettu tai luokitus ei vastaa opiskelijan tuen tarvetta​


Erityisopetuksen perusteluokittelu
01  Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet ​
02  Kielelliset vaikeudet ​
03  Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt ​
04  Lievä kehityksen viivästyminen​
05  Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma ​
06  Psyykkiset pitkäaikaissairaudet ​
07  Fyysiset pitkäaikaissairaudet ​
08  Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet​
09  Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus​
10   Kuulovamma​
11   Näkövamma​
12   Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta



Opetustoimen rahoitusta, hallintoa ja henkilöstön kelpoisuutta koskevia säädöksiä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/lait_ja_ohjeet/index.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.